Back to Top

SVK:N OHJE KILPAILUJÄRJESTÄJILLE (8.10.2019)

 

SVK:N OHJE KILPAILUJÄRJESTÄJILLE
Taustaa
Vapaa-ajankalastus on Suomessa hyvin suosittua, sitä harjoittaa lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Vapaa-ajankalastus on merkittävässä osassa aktivoimassa ihmisiä liikkumaan ja edistämään jaksamista niin koulussa, työssä kuin eläkkeellä. Vapaa-ajankalastus on myös yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa ja ylläpitää luontokontaktia ja kasvattaa lapsia ja nuoria terveeseen luontosuhteeseen, jossa samalla kunnioitetaan luontoa ja ympäristöä. Tämä on entistä tärkeämpää väestön kaupungistuessa voimakkaasti, mikä vieraannuttaa ihmisiä luonnosta.
Viime aikoina on kuitenkin arvosteltu kärkevästi kalojen kohtelua vapaa-ajankalastuksessa ja erityisesti kalastuskilpailuissa, joita eläinsuojeluaktivistit ja heidän järjestönsä ovat lisäksi häirinneet. Lapin poliisi teki 11.6.2019 päätöksen aktivistien SM-pilkistä tekemästä tutkintapyynnöstä ja totesi, että asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta, eikä siksi toimittanut esitutkintaa. Tämä on kuitenkin eläinsuojeluviranomaisten mukaan yksittäisen tutkinnanjohtajan tekemä päätös. Kuluneen vuoden aikana em. viranomaiset ovat ohjeistaneet, miten kaloja tulee eläinsuojelulain mukaisesti kohdella vapaa-ajankalastuksessa ja kalastuskilpailuissa. Ohjeiden mukaan ”talteen otettava kala on heti pyynnin jälkeen asianmukaisesti tainnutettava.”
Ruokavirasto ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Viraston tuoreen ohjeen mukaan kala on heti pyynnin jälkeen asianmukaisesti tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin soveltuvalla menetelmällä. Soveltuvaksi lopetusmenetelmäksi esimerkiksi hyvin pienikokoisella kalalla voi riittää myös luja isku päähän tai niskan murtaminen joko käsin vääntämällä päätä ylöspäin tai saksien tai puukon avulla.


SVK ohjeistaa kilpailujärjestäjiä seuraavasti:
• Vaikka tuomioistuinten ennakkopäätöksiä eläinsuojelulain tulkinnasta kalastuksessa ei ole, Keskusjärjestö kehottaa kalastuskilpailujen järjestäjiä tuomaan kilpailuissa asiallisesti esille eläinsuojeluviranomaisten em. ohjeistuksen. Kilpailujärjestäjien on kaikissa siihen soveltuvissa kilpailuissa suositeltava kilpailijoille saaliin välitöntä tainnuttamista pois lukien esim. sumputuskilpailut ja niin sanotut pyydystä & päästä -kilpailut. Lisäksi heidän on kerrottava, että vastuu eläinsuojelulain noudattamisesta on kilpailijoilla.


• Eläinsuojelulakia valvovat kunnaneläinlääkärit, poliisit ja aluehallintovirastot. Jos on aihetta epäillä, että kaloja kohdellaan eläinsuojelulain vastaisesti, eläinsuojeluviranomaisella on oikeus suorittaa tarkastus. Kilpailujärjestäjien on pyydettävä heiltä kirjallinen raportti tarkastuskäynnistä kilpailussa.


• Eläinaktivistien kyselyihin kilpailujärjestäjien tulee vastata, että kilpailuissa (pois lukien esim. sumputuskilpailut ja niin sanotut pyydystä & päästä -kilpailut) kilpailijoille on suositeltu kalojen tainnuttaminen välittömästi eläinsuojelulain mukaisesti ja kilpailijoille on kerrottu lain noudattamisen vastuun olevan kilpailijoilla.


• Kilpailua räikeästi häiritsevistä henkilöistä, mikäli he eivät pyynnöistä huolimatta lopeta häiritsemistä, voivat kilpailujärjestäjät ilmoittaa poliisille. Kalastuslain 50 §:n mukaan kenelläkään ole oikeutta tahallisesti estää tai vaikeuttaa luvallista kalastusta.

 

Helsinki 7.10.2019
Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja
SVK

Onginnan Suomen mestaruudet ratkotaan Saimaan kanavalla (22.7.2019)

Tiedote 22.7.2019

 

Saimaan kanavalla kisataan sunnuntaina 28.7. onginnan Suomen mestaruuksista. Odotettu kilpailu on eräänlainen onkikauden huipentuma ja kisapaikalle odotetaankin yli 800 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsentä ja onkijaa.

SM-ongen kovimmista titteleistä kamppaillaan henkilökohtaisella tasolla seitsemässä eri sarjassa. Lisäksi kultamitaleista käydään taistoa seitsemässä joukkuesarjassa. Kilpailuaika on klo 10-14, paitsi nuorten alle 12 -vuotiaiden sarjassa, jossa kisa päättyy klo 13.

Saimaan kanava tiedetään olevan monipuolinen mutta oikukas. Pärjätäkseen kilpailijalla tulee olla sekä taitoa että tuuria. Särjet ja salakat kuuluvat yleisimpiin lajeihin, mutta kanavassa uiskentelee myös hieman eksoottisempia kaloja, kuten miekkasärkiä. Mitalisijoitukset on monesti ratkaistu grammapelillä, joten jokainen saaliskala on arvokas. Bonuskala esimerkiksi lahnan muodossa nostaisi saajan sijoituksia roppakaupalla.


Kilpailupaikka ja kisakeskus sijaitsevat molemmat Kansolan sillan välittömässä läheisyydessä. Kilpailualue sijaitsee tuttuun tapaan molemmin puolin kanavaa sekä ylä- että alavirtaan kilpailukeskuksesta.


Kilpailu on avoin kaikille Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenille. Jäsenyyteen ja samalla myös SM-onkeen pääset helposti mukaan. Mene osoitteeseen https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ ja skrollaa sivua hieman alas. Oikeasta reunasta löytyy alaotsikko ”Liity jäseneksi” vaihtoehtoineen. Nappaa mieleisesi suora- tai seurajäsenyys ja nähdään SM-ongessa!

 

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan tätä kesäonginnan suurtapahtumaa.

Lisätietoja:
SM-ongen kilpailunjohtaja Sami Kainulainen, p. 050 559 3357
SVK:n kalatalousasiantuntija Marcus Wikström p. 045 110 2126

Lyhytaikaiset kalastusluvat kasvattaneet suosiotaan (22.7.2019)

Tiedote. Julkaistu: 18.07.2019, 04:30

Kalastonhoitomaksuja on myyty jo noin 172 000 kappaletta ja lähes 7 miljoonan euron edestä. Kertymä on myyntivuoden alusta asti ollut suurempi kuin kertaakaan kalastonhoitomaksun historiassa. Silti kasvunvaraa on edelleen. 

Kalastonhoitomaksuista on kesäkuun loppuun mennessä kertynyt 6 974 000 euroa. Viime vuonna vastaavaan aikaan kertymä oli 6 591 000 euroa. Aiemmin kokonaismyynti on jäänyt hieman alle 9 miljoonaan euroon, mutta nyt on toivoa päästä vihdoin tuon haamurajan yli.

Vuosimaksuja on myyty 150 000, viikkomaksuja 11 000 ja päivämaksuja niin ikään 11 000 kappaletta. Eduskunnan korotettua kalastonhoitomaksun hintoja on lyhyiden lupien suosio kasvanut vuosilupien kustannuksella. Niin viikko- kuin päivälupien osalta näyttää siltä, että tänä vuonna tehdään uudet ennätykset: esimerkiksi viime vuonna määrä on tässä vaiheessa ollut noin tuhat kappaletta vähemmän.

On odotettavaa, että loppukesän aikana lyhyiden lupien myynti kiihtyy entisestään. Kuitenkin myös vuosimaksu on yhä edelleen varteenotettava vaihtoehto, sillä se on huoleton satunnaisestikin kalastavalle ja siihen sisältyy postitse kotiin saapuva Suomu-aikakauslehti kalastuskortteineen. Maksun voi myös nähdä sijoituksena luontoon.

Kalastusmaksuilla huolehditaan vastuullisuudesta

Kalastuslain mukaan kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Eri tutkimusten perusteella on arvioitu, että kalastonhoitomaksun jättää syystä tai toisesta maksamatta suuri joukko maksuvelvollisia. Nyt kuitenkin suunta näyttää olevan parempaan päin, joskin kaikkia viesti kalastonhoitomaksun merkityksestä kalastuksen tulevaisuudelle ei näytä edelleenkään tavoittaneen.

Yleisimmin kalastonhoitomaksu maksetaan, koska sen tiedetään olevan edellytys lailliselle kalastamiselle. Yli kolmannes maksaa kalastonhoitomaksun, koska sen tuotot menevät hyvään tarkoitukseen eli kotimaisten kalavesien ja kalakantojen kehittämiseen sekä kalastajien neuvontaan ja valvontaan. Tänä vuonna on erityisesti tullut suosituksi ostaa kalastonhoitomaksu lahjaksi.

Kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumerossa 020 69 2424, Metsähallituksen luvanmyyntipisteissä ja R-kioskeilla. Kalastuskortti on henkilökohtainen, joten maksun yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Kalastonhoitomaksun hinta on 45 euroa koko vuosi, 15 euroa viikko ja 6 euroa päivä.

Lisätietoja

Eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Laura Ticklén, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Eräpalvelut

040 480 6832, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Maa- ja metsätalousministeriö 

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset 

Luonnonvarakeskus 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry 

Kalatalouden Keskusliitto 

Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry 

Suomen Ammattikalastajaliitto ry

Liitteet

Myös ravustus edellyttää kalastonhoitomaksua. Kuva: Aku Ahlholm / Metsähallitus

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jaana Vetikko

tiedottaja

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

puh. +358 50 525 7806

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tiedote piireille ja seuroille eläinsuojelulain mukaisesta kalastuksesta (11.7.2019)

Tiedote piireille ja seuroille eläinsuojelulain mukaisesta kalastuksesta

 Kuluvana vuotena on tehty useita tutkintapyyntöjä mahdollisista eläinsuojelulain rikkomuksista kalastuskilpailuissa. Samaan aikaan on mediassa esiintynyt ristiriitaista tietoa viranomaisten eläinsuojelulain tulkinnasta.

 Keskusjärjestö haluaa tästä syystä tuoda piireille ja seuroille tiedoksi seuraavaa:

 Lapin poliisi antoi 11.6.2019 päätöksen asiassa, jossa yksityishenkilö pyysi poliisia tutkimaan onko Kemissä 6.4. järjestetyssä SM-pilkissä syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Tutkintapyyntö kohdistui sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön (SVK) että kolmeen ko. kilpailuun osallistuneeseen henkilöön.  Lapin poliisi ei aloittanut asiassa esitutkintaa, koska poliisilla ei ole syytä epäillä asiassa eläinsuojelulain vastaista rikosta. Rikokseen ei ollut syyllistynyt SVK, eikä liioin rikoksesta epäillyt kolme SM-pilkkijää. SVK:n laatimissa SM-pilkkisäännöissä ei tule esiin poliisin mukaan mitään, minkä voisi tulkita yllytykseksi tai avunannoksi rikkomaan eläinsuojelulain tai -asetuksen säännöksiä.

 Lapin poliisin mukaan Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on: 3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen. Kemin SM-pilkin tutkintapyynnön pilkintävideoissa ei näy elävän kalan suomustamista tai suolistamista tai eläimen elävänä kynimistä tai nylkemistä. Lapin poliisilla ei ollut syytä epäillä asiassa sellaista seikkaa tai tapahtumaa, jota olisi syytä arvioida rikosoikeudellisesti moitittavana tekona ja siten aloittaa asiassa esitutkinta.

Järjestömme julkaisi 19.6. mediatiedotteen, jossa toimme esille kalastusharrastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Tiedotteessa myös totesimme jatkuvasti kasvaneen ilmiön, jossa koko kalastusharrastus on asetettu kyseenalaiseksi erityisesti eläinsuojeluaktivistien ja heidän järjestöjensä toimesta.  

Helsingin Sanomat julkaisi hs.fi -sivullaan seuraavana päivänä (20.6.) artikkelin ”Poliisi tiedottaa: Näin tapat kalan oikein”. Artikkeli pohjautui Itä-Suomen poliisin, Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Itä-Suomen valvontaeläinlääkärien samana päivänä julkaistuun tiedotteeseen (https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/kaloille_ei_saa_aiheuttaa_aiheetonta_kipua_tai_karsimysta_81596). Helsingin sanomien em. artikkelissa nostettiin erityisesti esille kalastuskilpailut ja kalojen lopettaminen niissä mainiten erikseen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestämä SM-pilkki 6.4. Artikkelin mukaan ”Kilpailukäytännöt nousivat keväällä esille, kun Oikeutta eläimille -yhdistys teki rikosilmoituksen huhtikuisten pilkin SM-kisojen järjestäjätahosta sekä kolmesta kilpailijasta. Lisäksi maaliskuussa SM-esikisassa suoritetussa Lapin aluehallintoviraston tarkastuksessa ilmeni, että korkeintaan joka kymmenes pilkkikilpailuun osallistuja oli toiminut eläinsuojelulain mukaisesti.” Artikkeli syyllistää järjestöämme ja kilpapilkkijöitä ja antaa ristiriitaista tietoa eläinsuojelulain noudattamisesta vapaa-ajankalastuksen yhteydessä. Viitaten Lapin poliisin päätökseen järjestömme teki lehteen 21.6. oikaisupyynnön ja Helsingin Sanomat korjasi artikkeliaan 24.6.

Toiminnanjohtaja soitti 28.6. Itä-Suomen poliisiin tiedottajalle ja lähetti poliisille 1.7. paheksuvan  sähköpostin. Poliisille tehtiin tiettäväksi, että suomalaiseen vapaa-ajankalastukseen on aina kuulunut oleellisena osana saaliin kunnioittaminen. Lisäksi painotettiin, että järjestömme on aina ohjannut monipuolisesti kalastamaan vastuullisesti ja eettisesti sekä suositellut kalojen välitöntä tappamista kalastustilanteesta riippumatta, ellei saalista ole tarkoitus vapauttaa. Suomalaiset vastuulliset vapaa-ajankalastajat haluavat noudattaa kalastuksessaan voimassa olevia lakeja, mutta viranomaisten tulkinta eläinsuojelulain noudattamisessa vapaa-ajankalastuksen yhteydessä näyttää poliisin osalta kovin ristiriitaiselta maamme eri osissa. Itä-Suomen poliisi tulee palaamaan asiaan kesälomien jälkeen.

Elävän kalan suomustaminen, suolistaminen, kyniminen tai nylkeminen ei kuulu mihinkään järjestömme toimintoihin. Viitaten Lapin poliisin päätökseen keskusjärjestö tähdentää, että kilpailijoiden ei tule pelätä rikkovansa eläinsuojelulakia, jos noudattavat sääntöjämme ja niiden suosituksia. Samalla muistutamme, että kalastuslain 50 §:n mukaan luvallista kalastusta ei saa tahallisesti estää tai vaikeuttaa.

Keskusjärjestö tulee käymään poliisin ja aluehallintovirastojen eläinsuojeluvirkamiesten kanssa heidän kesälomiensa jälkeen neuvottelut eläinsuojelulain tulkinnasta ja valvonnasta vapaa-ajankalastuksessa ja kalastuskilpailuissa.

Toivotan lopuksi kaikille leppoisaa kesää!

 yst. terv.

 Markku Marttinen

Toiminnanjohtaja

Kalastus on eettisesti kestävä perinteinen suomalainen luontoharrastus (11.7.2019)

Tiedote 19.6.2019
Julkaistavissa heti

Kalastus on eettisesti kestävä perinteinen suomalainen luontoharrastus

Kalastus kuuluu olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon ja kulttuuriin. Harrastusta ylläpitävät maamme laajat yleiskalastusoikeudet ja kesämökkikulttuuri. Suomessa on noin 1,5 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa (Luke 2016). Kalastus eri muodoissaan on maassamme edelleen merkittävä harrastus, joka sopii niin lapsille kuin ikäihmisillekin.

Terveellisen lähiruoan lisäksi vapaa-ajankalastus tuottaa sen harrastajille ja yhteiskunnalle sosiaalista, kasvatuksellista ja taloudellista hyötyä. Vapaa-ajankalastajat kuluttavat rahaa kalastukseen 250 miljoonaa euroa vuosittain. Suoraa taloudellista hyötyä syntyy palveluita tuottavien yritysten ja toiminnassa tarvittavien välineiden kautta.

Vapaa-ajankalastus on merkittävässä osassa aktivoimassa ihmisiä liikkumaan ja edistämään työssä jaksamista. Myös kalastuksen henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäävät puolet ovat kiistattomia esimerkkejä työssä jaksamisessa ja eläkeläisten toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vapaa-ajankalastus on mitä mainioin tapa kasvattaa lapsia ja nuoria terveeseen luontosuhteeseen, jossa kunnioitetaan ympäristöä ja luontoa. Tuore Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys osoittaa, että kalastus on yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa ja ylläpitää luontokontaktia.

Suomalaiseen vapaa-ajankalastukseen on aina kuulunut oleellisena osana saaliin kunnioittaminen. Koko kalastusharrastuksen eettisyys ja oikeutus on kuitenkin asetettu viime aikoina kyseenalaiseksi. Tämän kannan ovat tuoneet julki erityisesti eläinsuojeluaktiivit ja heidän järjestönsä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) katsoo, että kalastuksen eettisyyden kyseenalaistaminen liittyy yhteiskunnan kaupungistumiseen ja siitä seuraavaan luonnosta vieraantumiseen.  

SVK ohjaa monipuolisesti kalastamaan vastuullisesti ja eettisesti sekä suosittelee kalojen välitöntä tappamista kalastustilanteesta riippumatta, ellei saalista ole tarkoitus vapauttaa. Ohjeet saaliin oikeaoppiseen käsittelyyn ja vapauttamiseen löytyvät osoitteista http://www.ottiopas.fi/alkukasittely/ ja http://www.ottiopas.fi/kalan-vapauttaminen.  
Samalla SVK muistuttaa, ettei kalastuslain mukaan kenelläkään ole oikeutta tahallisesti estää tai vaikeuttaa luvallista kalastusta.


Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Marttinen p. 044 759 9717, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi, www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen, www.fisuun.fi, www.ottiopas.fi, https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jaana Vetikko

tiedottaja
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

puh. +358 50 525 7806

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Viehekalastuksen SM -kilpailun voitto ylivertaisilla hauilla (11.7.2019)

TIEDOTE 17.6.2019

Julkaistavissa heti


Viehekalastuksen SM -kilpailun voitto ylivertaisilla hauilla


Lajinsa toinen Viehekalastuksen SM -kilpailu järjestettiin eilen sunnuntaina 16.6. Hauholla sijaitsevilla Hauhonselällä, Ilmoilanselällä ja Iso-Roineella. Loppuunmyytyyn kilpailuun starttasi 47 venekuntaa. Poutasään pistettyä suurimpien kalojen suut kiinni, käytiin kärkisijoista senttipeliä koko päivän ajan. Tasaisista suorituksista erottui kuitenkin jo alussa JH-niminen venekunta, joka onnistui puolessa tunnissa saamaan kolme yli 90 senttistä haukea. Kilpailun voitto ratkesi viimeisillä tunneilla, kun venekunta vihdoin löysi tuloskorttiin tarvitsemansa kolme mitallista ahventa.


Alvettulan kylä toimi kilpailun keskuspaikkana, josta venekunnat lähetettiin hajautetulla yhteislähdöllä kolme eri järveä kattaneelle yli 6000 hehtaarin kilpailualueelle. Kaksihenkisten venekuntien paremmuus ratkaistiin kolmen ahvenen ja kolmen hauen yhteispituuden perusteella. Saaliskalat mitattiin heti veneessä ja kuvatodisteet lähetettiin kännykällä tuomaristolle tarkistettavaksi. Kaikki 340 lähetettyä saalisilmoitusta hyväksyttiin reaaliajassa ja päivittyvää tuloslistaa pystyi seuraamaan netin kautta. Koko tapahtuma myös videoitiin livenä kilpailun facebook-sivulle.Viehekalastuksen Suomen mestaruuden voittaneeseen JH-venekuntaan kuuluivat Jani Hanka ja Jari Hakanen Karvialta. Kaksikko paljasti saaneensa voiton ratkaisseet hauet täsmävertikaalilla, eli kalat paikallistettiin ennen pyyntiä kaikuluotaimella. Voittajat saivat kultamitaleiden ja kiertopokaalin lisäksi myös komean pääpalkinnon omakseen, 9000 euron arvoisen venepaketin. Hopealle kiri KP Baits, jossa Jarkko Uimosen kanssa kilpaillut Valtteri Sirén puolusti viime vuotista voittoa. Pronssisijalle nousi vain 1,5 pisteen erolla Team Gator/ American Tackle Company -venekuntaa edustaneet Mika Mujunen ja Mika Tuominen saatuaan kilpailun toiseksi pisimmän ahvenen vain viisi minuuttia ennen kilpailuajan loppua.


Viehekalastuksen Suomen mestaruus -mitalit jaettiin myös yhdistyksille ja yrityksille tarkoitetussa joukkuesarjassa, jossa otettiin huomioon kahden venekunnan yhteistulos. Voittajaksi kruunattiin Hirvensalmen Kalamiehet. Hopea meni Raymarine-joukkueelle ja pronssi Minn Kota Unitedille.Kilpailu oli osa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Koolla on väliä -hanketta. Tapahtumalle on suunnitteilla jatkoa ja ensi vuoden paikasta ilmoitetaan myöhemmin. Järjestäjät kiittävät kaikkia Viehekalastuksen SM -kilpailun sponsoreita ja tapahtuman järjestämisessä auttaneita yhteistyötahoja ja talkoolaisia.Lopputulokset ja lisätiedot: www.viehekalastuksen-sm.fi.

 

 

Koolla on väliä -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.Lisätietoja:

Järjestöpäällikkö Olli Saari, p. 050 339 4660, olli.saari(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, p. 045 110 2126, marcus.wikstrom(at)vapaa-ajankalastaja.fi

3.6.2019 Näppäriltä nettikartoilta löytyvät tiedot Suomen kalastuspaikoista (3.6.2019)

   

  SVK%20tavuviiva%20Logo%20MV                                                                  Tiedote 3.6.2019
Näppäriltä nettikartoilta löytyvät tiedot Suomen kalastuspaikoista  Jos haluat esimerkiksi tietää, minne mennä ongelle lomailevan koululaisen kanssa tai paikan, jossa pyörätuolillakin liikkuva pääsee rantaan asti, ei hätää. Tietoa näistä ja monista muista kalastuspaikkojen laadukkuuteen, kalalajistoon ja lupa-asioihin liittyvistä asioista löytyy yhdestä ja samasta paikasta. 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) sivuille on monen muun kalastajalle hyödyllisen asian lisäksi koottu tietoa lukuisista kotimaan kalastuspaikoista ja ne löytyvät helposti nettipohjaiselta kartalta.Kartat löytyvät siirtymällä osoitteeseen vapaa-ajankalastaja.fi ja klikkaamalla otsikkoa ”Kalastuspaikat” (vapaa-ajankalastaja.fi/kalastuspaikat). Tietoja halutusta kalapaikasta saa helposti zoomaamalla karttaa lähemmäs ja klikkaamalla esiteltyä kohdetta.  Kohteista on kerrottu keskeisin kalalajisto, kohteelle sopivimmat kalastusmuodot, lupa-asiat, palvelut ja usein myös tietoa kulkuyhteyksistä paikalle pääsemiseksi. Varsinkin erityiskalastuskohteissa löytyy linkki luvanmyyjän sivustolle. Sopivia kalastuskohteita etsiessä voi myös käyttää helppoja suodatustyökaluja, kun etsitään kalapaikkoja kaupungeista, Laatu-apajia tai esteettömiä kalapaikkoja. Lisäksi kalapaikat on jaoteltu vesistötyypin mukaan järviin, jokiin ja mereen, joten halutun tyyppiset kohteet löytyvät myös mukavasti. 

Kalapaikkoja kaupungeissa -osiosta löytyvät nimensä mukaisesti kaupunkien keskustoissa ja liepeillä olevia hyviä kalapaikkoja.   

Laatu-apajat -kohdassa ovat perusteellisimmin arvioidut kalastuskohteet, jotka on luokiteltu niiden ympäristön, kalaston ja palveluiden perusteella Tarkempaa tietoa Laatu-apajien esittelyssä käytetyistä kriteereistä ja symboleista löydät sivulta: vapaa-ajankalastaja.fi/laatu-apajat 

Esteettömät kalapaikat -merkinnän alta löydät kalastuspaikkavaihtoehtoja, joissa veden äärelle pääsee tarvittaessa helposti myös pyörätuolilla liikkuen. Nämä paikat ovat tietysti myös muiden kalastajien käytettävissä.  

Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Janne Antila, 045 630 4280, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Viehekalastuksen SM Alvettulassa 16.6.2019 (päiv.27.5.2019)

Hauholla Alvettulassa järjestetään 16.6.2019 viehekalastuksen SM kisat. Kisojen järjestäjä on SVK, mutta piirin jäsenseuroista kaivattaisiin talkoolaisia tuolloin mukaan. Kisaan on hyväksytty mukaan 52 venekuntaa. Venekunnat kalastavat kolmella eri vesialueella. Seuroista kaivattaisiin toimitsijoita/järjestymiehiä tarkastamaan veneet ennen lähtöä ja kisan loputtua ottamaan vastaan SVK:n veneisiin antamat välineet. Ari Kortelahti (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.) on piirin yhteyshenkilö SVK:n suuntaan ja hänelle voisi seuroittain ilmoittaa henkilöt ketkä voivat lähteä talkoisiin mukaan. SVK tarjoaa talkoolaisille ruuan, tarvittaessa majoitus järjestyy Lautsian lomakeskuksesta. Lisäksi SVK maksaa piirille korvauksen talkoolaisista, piirin hallitus päätti jakaa summan talkoisiin osallistuville seuroille. 

Kisan ajalle on suunniteltu mm. lapsille omaa ohjelmaa piirin kalastusohjaaja Jyri Haapasen toimesta.

 

Kisan kuvaus ja aikataulu ohessa lyhyesti, tarkemmin nettisivulta johon linkki ohessa:

 

VIEHEKALASTUKSEN SM 2019

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/

Aika ja paikka
– Kilpailu järjestetään sunnuntaina 16.6. Hauholla.
– Kilpailukeskus sijaitsee Alvettulassa (Siltatie 12-30, Hämeenlinna)
– Kilpailuaika on alustavasti klo 10.30-18.00 + 30 minuutin siirtymät molemmin puolin. Kipparikokous alkaa 9.15.

Säännöt lyhyesti

– Kilpailulajeja ovat ahven ja hauki.

– Paremmuus ratkaistaan yhteispituuden perusteella, jossa otetaan huomioon kolmen ahvenen (tasoituskerroin 2,5) ja kolmen hauen pituudet.

– Joukkuesarjassa lasketaan yhteen kummankin joukkueeseen kuuluvan venekunnan tulokset.

– Kalastaja saa käyttää kerrallaan vain yhtä vapaa ja viehettä.

– Kalat mitataan ja kuvataan. Alamitat ovat ahvenella 20 cm ja hauella 50 cm.

– Alle 35 cm ahvenia ja alle 80 cm haukia saa ottaa ruoaksi, kaikki muut kalat tulee vapauttaa.

 

 

 

Pm-kesäonki 2019 Urjala Nokoori Tarpianjoki, 15,6,2019 (12.5.2019)

Piirinkesäonki kilpailut 15.6.2019 Urjalan Nokoorissa Tarpianjoella klo 10-14.

Kilpailun säännöt ja arvonta klo 9.00.

Kilpailussa ei ole varapaikkoja.

Kilpailusarjat: Yleinen 15€, miesveteraanit 60v. 15€, Naisveteraanit 60v 15€, Naiset 15€, Nuoret 19v 10€, 15v 10 € ja 12v 10€, Perhesarja 15€. Joukkueet 3 henkeä kaikissa sarjoissa 20€/joukkue, paitsi nuorissa voi olla kaikki yhdessä ja joukkuemaksu ilmainen. Osanottomaksut kilpailupaikalla 8.30 mennessä, jälki ilmottautumisia ei oteta.

Ilmottautumiset viimeistään 9.6.2019 seuroittain sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Yhteyshenkilöt: Mauri Mäntytörmä puh. 044/5515142 ja Keijo Karonen puh. 0400942885.

Opastus valtatie 9 Punkalaitumeelle päin, opastus alkaa Halkivahan risteyksestä kilpailijat pysäköinti opastus Halkivahantieltä opastajan mukaan osa Honkolan sillan kautta ja osa Taipaleen tieltä, toimitsijat ja kalastustarvikemyyjät Honkolan sillan kautta. Kilpailussa ensiapuohjaajina Urjalan Spr ja kilpailu valvonnassa kaksi ulkopuolista henkilöä. Protestiaika kilpailun jälkeen puoli tuntia, sekä maksu 20€.

Tv: Urjalan kalakerho

Mauri Mäntytörmä

Tulorekisteri yhdistyksille verkkoseminaari 27.3.2019 (9.4.2019)

Tulorekisteri yhdistyksille
Verkkoseminaari 27.3.2019
Katsokaa tarkemmin tästä youtubesta tai tutustukaa aiheeseen
verkkohallinnon ohjeissa.

Ilmoitettavat tiedot
•Palkka-ja ansiotulot ilmoitetaan tulorekisteriin 1.1.2019 alkaen.
•Työnantaja tai muu suorituksen maksaja, kuten yhdistys tai kotitalous,
ilmoittaa tiedot jokaisen maksutapahtuman jälkeen.
•Ilmoitettavilla tiedoilla ei ole euromääräistä alarajaa.
•Ei ikärajaa –myös alaikäiselle maksettu palkka ilmoitetaan.
•Ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut,
palkkiot, työkorvaukset, muut ansiotulot sekä verovapaat ja veronalaiset
kustannusten korvaukset.–Tulorekisteriin ei ilmoiteta työnantajan tositteen
perusteella maksamia matka-ja majoittumiskorvauksia, esimerkiksi
junalippuja.
•Muita ilmoitettavia tietoja: yksilöinti-ja tunnistetiedot, palkasta
vähennettävät erät, vakuuttamistiedot, palvelussuhteen tiedot,
poissaolotiedot.
Ilmoittamisen määräajat
•Tulorekisteri ei säätele sitä, milloin palkat pitää maksaa.
Kun on maksettu palkkaa, tiedot pitää ilmoittaa tulorekisteriin.
•Rahana maksetut suoritukset ilmoitetaan viimeistään viidentenä
kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
•Jos määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, tiedot voi
ilmoittaa seuraavana arkipäivänä.–Paperi-ilmoituksen määräaika on
8 kalenteripäivää. Paperilla voi ilmoittaa vain erityisestä syystä.
•Pelkästään muuna kuin rahana annetut edut ja suoritukset
ilmoitetaan kuukausittain, viimeistään edun saamiskuukautta
seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä.

Ilmoittamisen määräajat –
esimerkkejä
•Henkilölle maksetaan päivärahaa 15.3.2019. Koska kyseessä
on rahana maksettu suoritus, ilmoituksen määräpäivä on
20.3.2019.
•Henkilö voittaa kilpailusta tuotepalkinnon 15.3.2019. Kilpailun
järjestäjä antaa ilmoituksen 5.4.2019 mennessä.
•Henkilö voittaa kilpailusta tuotepalkinnonja saa lisäksi
rahallisen palkinnonkorkean sijoittumisen johdosta. Suoritus
maksetaan 15.3.2019, joten ilmoituksen määräpäivä on
20.3.2019.
Tulorekisteriin ilmoitetaan tuotepalkinto ja rahana maksettu
palkinto.

Ilmoittamisen kanavat
•Sähköinen asiointipalvelu tulorekisteri.fi-sivulla. Kirjautuminen
henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella,
varmennekortilla tai Katso-tunnisteella.
–Latauspalvelu: lataa palkkahallinnon järjestelmän
muodostama tiedosto tulorekisteriin.
–Verkkolomake: ilmoita tiedot verkkolomakkeella.
•Tekninen rajapinta: ilmoitukset suoraan palkkahallinnon
järjestelmästä tai esimerkiksi ilmaisesta Palkka.fi-palvelusta.
•Paperilomake: ilmoituksen voi antaa paperilomakkeella vain
erityisestä syystä

Sähköinen asiointipalvelu ja
valtuudet
•Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun käyttö vaatii
valtuudettai kaupparekisteriin tai YTJ:hin merkityn
toimielinroolin(yritykset).

•Lähtökohtaisesti valtuudet annetaan palvelussa Suomi.fi-
valtuudet.

•Kuitenkin eräät organisaatiomuodot valtuuttavat vielä Katso-
palvelussa: –yhdistykset, säätiöt, seurakunnat, oppilaitokset,

elinkeinoyhtymät, kuolinpesät, julkiset organisaatiot,
ulkomaiset yritykset.
•Vanhat valtuudet eivät toimi. Tulorekisteri on uusi palvelu, ja
käytössä ovat uudet valtuuskoodit:–palkkatietojen
ilmoittaminen ja palkkatietojen katselu.

Sähköinen asiointipalvelu ja
valtuudet
•Katso-pääkäyttäjyyden perustaminen edellyttää Y-tunnusta–
Ainoastaan Katso-pääkäyttäjä voi valtuuttaa muita sähköisen
asiointipalvelun käyttöön.
•Yhdistysrekisteri tulossa osaksi Suomi.fi-valtuuksien rekisteriä
syksyllä 2019.
•Valtuuttaminen siirtyy Katsosta Suomi.fi-valtuuksiin. Katso-palvelu
on tarkoitus ajaa alas vuoden 2019 loppuun mennessä.
•Tärkeää että yhdistyksen tiedot ovat ajan tasalla
yhdistysrekisterissä, sillä toimielinroolit tulevat rekisteristä.

Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun käyttö
•Tutustu sähköiseen asiointipalveluun (video, pituus 4:25 min,
YouTube)
•Asiointipalvelu toimii lähes kaikilla internetselaimilla, mutta paras
toimintavarmuus palvelussa on Google Chrome -selaimella.
•Lähetetyt ilmoitukset näet tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa
sivulla Annetut ilmoitukset.
•Lähetetyt aineistot näet tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa
sivulla Lähetetyt aineistot.
•Latauspalveluun pääset aloitusvalikosta. Latauspalvelussa näet
ladatun aineiston käsittelypalautteen.
•Tulorekisterin eri toimintoihin saat lisäohjeita painamalla i-painiketta tai
avaamalla ohjeen i-ohje-painikkeesta sivun yläreunasta.

Yhdistysten ilmoittamiseen liittyviä
erityispiirteitä
•Verohallinnon ilmoittamisessa käytetty 100€ ilmoittamisraja on
poistunut.
•Kilpailupalkinnot ilmoitetaan tulorekisteriin silloin, kun niistä
saadulla palkinnolla on rahallinen arvo.–Arvoltaan
merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten
esimerkiksi pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit tai
kahvipaketit eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa. Jäävät
ilmoittamisen ulkopuolelle.
–Ilmoitetaan tulolajilla 316 Muu veronalainen ansiotulo
•Merkkipäivälahoja ei ilmoiteta tulorekisteriin, jos lahja täyttää
verovapauden edellytykset. Edellytyksiä käsitelty Verohallinnon
ohjeessa.
•Tulorekisteri ei muuta stipendien tai apurahojen ilmoittamisen
menettelyä

Yhdistysten ilmoittamiseen liittyviä
erityispiirteitä –matkakustannusten korvaukset
•Verovapaita matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa
työmatkasta yleensä vain palkansaajalle.–Yleishyödyllisen
yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta toimivalle
vapaaehtoiselle voidaan maksaa kalenterivuodessa
verovapaasti:
•päiväraha enintään 20 päivältä
•majoittumiskorvaus tositetta
vastaan•matkustamiskustannusten korvaus julkisen
kulkuneuvon mukaan rajoituksetta tositetta vastaan ja
kilometrikorvaukset enintään 3 000 euroa.

Yhdistysten ilmoittamiseen liittyviä
erityispiirteitä –matkakustannusten korvaukset
•Yleishyödyllisen yhteisön vapaaehtoiselle maksama päiväraha
ilmoitetaan tulolajilla 358 Yleishyödyllisen yhteisön maksama
päiväraha.–20 päivän ylittävä osuus ilmoitetaan tulolajilla 336
Työkorvausja se on veronalaista tuloa.
•Yleishyödyllisen yhteisön vapaaehtoiselle maksama
kilometrikorvaus ilmoitetaan tulolajilla 357 Yleishyödyllisen
yhteisön maksama kilometrikorvaus.–3 000 euron ylittävä
osuus ilmoitetaan tulolajilla 336 Työkorvausja se on
veronalaista tuloa.

Yhdistysten ilmoittamiseen liittyviä
erityispiirteitä –esimerkki matkakustannusten
korvauksista

•Yleishyödyllinen yhteisö maksoi ennalta sovitusti ohjaajalle
satujumpan järjestämisestä verovapaata kilometrikorvausta 300
euroa. Ohjaaja teki vapaaehtoistyötä, eikä hänelle maksettu muuta
palkkiota. Lisäksi ohjaaja edusti yhteisöä liittokokouksessa, jota
varten yhteisö maksoi ohjaajalle verovapaasti yhden
kokopäivärahan ja yhden osapäivärahan (yhteensä 45 euroa) sekä
lisäksi lentoliput ja hotelliyöpymisen. Ohjaaja toimitti usean
kuukauden matkalaskut kerralla yhteisölle ja ne maksettiin kerralla.
•Tulorekisteriin ilmoitetaan viiden kalenteripäivän kuluessa
maksupäivästä: –300 euroa tulolajilla 357 Yleishyödyllisen yhteisön
maksama kilometrikorvaus–45 euroa tulolajilla 358 Yleishyödyllisen
yhteisön maksama päiväraha
•Lentolippuja ja hotelliyöpymistä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Yhdistysten ilmoittamiseen liittyviä
erityispiirteitä –tunnisteet
•Kaikilla yhdistyksillä ei ole Y-tunnusta. Tulorekisteri suosittelee
Y-tunnuksen hakemista.

•Jos yhdistykselle on muodostunut ilmoitusvelvollisuus eikä Y-
tunnusta ole, yhdistys ilmoittaa tunnisteen tyypiksi Muu tunnus

ja antaa yhdistysrekisteritunnuksen.
–Yhdistyksen on tällöin käytännössä annettava ilmoitus
tulorekisterin paperilomakkeella 6104, koska yhdistys ei voi
ilmoittaa sähköisesti ilman Y-tunnusta.

Seuraamusmaksut
•Tulorekisteriin ilmoitettavat tiedot on tärkeä ilmoittaa ajallaan.
•Ilmoittamisen laiminlyönnistä voidaan määrätä seuraamusmaksu.
•Vuosi 2019 on siirtymävuosi, jolloinmyöhästymismaksua ei yleensä
määrätä.–Ilmoituksia ei kuitenkaan saa jättää tekemättä.
–Jos ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti osoittaa ilmeistä
piittaamattomuutta, myös vuoden 2019 siirtymäajalla voidaan määrätä
myöhästymismaksuja.
–Tulorekisterin tiedon käyttäjät voivat määrätä muita seuraamuksia.
•Verohallinto määrää myöhästymismaksun.
Tiedon käyttäjät voivat määrätä omia seuraamusmaksuja.

Mihin tulorekisteri ei vaikuta?
•Tulorekisteri ei vaikuta maksamisen velvoitteisiin tai rahavirtoihin.
Muutos koskee vain ilmoittamista.
•Tulorekisteri ei muuta palkkakirjanpitoa eikä kirjanpidon säilyttämiseen
liittyviä velvoitteita.
•Tulorekisteri ei poista palkkalaskelmaa.
•Tulorekisteri ei poista tuloveroilmoittamista.

tulorekisteri.fi
Seuraa tulorekisteriä Twitterissä ja
Facebookissa

Piirin kevätkokous 25.4.2019 ja esityslista kokoukseen (lisätty 9.4.2019)

KUTSU

KUTSUMME  JÄSENYHDISTYKSIEMME EDUSTAJAT

HÄMEEN VAPAA-AJANKALASTAJAPIIRI  RY:N KEVÄTKOKOUKSEEN

25.4.2019  KLO 18.00

KAHVILA TAMMELANHOVI,

TAMMELANPUISTOKATU 21, TAMPERE

 

KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET ASIAT

     

TERVETULOA !

HALLITUS 

 

Ohessa esityslista:

Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiri ry:n kevätkokous
25.4.2019 klo 18.00
Kahvila-Ravintola Tammelanhovi
Tammelan puistokatu 21, Tampere

Esityslista

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja
3. Valitaan kokoukselle sihteeri
4. Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. Tarkastetaan kokousedustajien valtakirjat, todetaan kokousedustajat sekä muut
paikalla olevat
7. Päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä niille jäsenseurojen jäsenille,
jotka eivät ole virallisia kokousedustajia
8. Päätetään kokouksen työjärjestyksestä
9. Käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus vuodelta 2018
10. Käsitellään vuoden 2018 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
11. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
12. Piirin hallituksen esittämät asiat
13. Jäsenten esittämät asiat
14. Keskusjärjestön esittämät asiat
15. Muut asiat
16. Kokouksen päättäminen

Alakategoriat

Sivu 1 / 3